Oma koti kullan kallis

Joulu on jo viikon päästä ja Suomessa on oltu 3 viikkoa!


Nyt, kun on ehtinyt muutaman viikon pällistellä Suomea ja sen kuvioita, voin hymy huulilla todeta, että kotiin on aina ihana palata!
Vaihto oli kuitenkin yksi parhaimmista kokemuksista, mitä itsellä on ollut. Huomasin, että ei se ulkomailla asuminen sen kummoisempaa ollut, mitä Suomessa asuminen. Tietenkin kaikki uudet asiat ja kulttuuriin tottuminen on aina hieman vaikeaa, mutta joskus on vain mentävä hieman oman mukavuusalueen ulkopuolelle!

Kun kaverit ovat kysyneet minulta nyt kotiinpaluun jälkeen, että millaista matkalla oli ja mitä teitte, en ole osannut vastata. Teimme ja näimme niin paljon, ettei matkaa voi sanoin kuvailla. Kuitenkin muutama kohde jäi erityisesti itselle mieleen. Suklaamuseota suosittelen erityisen lämpimästi sekä ihan vain kiertelyä ja kävelyä pitkin kaupungin katuja!

Seuraaville Hampuriin lähteville opiskelijoille voin sanoa vinkkinä, että ottaa itse paljon asioista selvää ennen matkaa sekä matkan aikana. Miettii missä haluaa käydä ja mitä kenties nähdä ja tehdä. Menimme paljon itsenäisesti eri paikoissa käymään eikä se ollut millään tavalla hankalaa. Paikallisilta ei välttämättä saa parhaimpia nähtävyysvinkkejä, sillä he eivät ajattele tiettyjä nähtävyyksiä mitenkään erikoisiksi. Ja matkakortti kannattaa hankkia! Ainakin meidän täytyi, sillä asuimme niin kaukana keskustasta. Kysykää kuitenkin sen hankkimiseen neuvoa ja koittakaa saada paikallinen/saksaa hyvin puhuva mukaan, sillä se olikin astetta haastavampaa saada kortti käyttöön.. :D

Suosittelen Hampuria lämpimästi, niille jotka nauttivat suurkaunpungin vilskeestä!




Ystävällisin terveisin,
Tuuli

VIIMEISTÄ VIEDÄÄN

ÄÄÄÄÄ, viimeinen viikko pyörähti käyntiin tänään!

Nyt kun alkaa viimeisen viikon ensimmäinenkin päivä muuttumaan illaksi, tuntuu kuin matkalla olisi ollut vasta viikon. Ensimmäisen viiikon jälkeen tuntui taas aivan siltä, kuin olisi ollut kuukauden jo matkalla. Eli kyllä aika on mennyt suhteellisen nopeaa vauhtia täällä!

Palataan kuitenki vielä hetkiksi aikaa viime viikkoon.. Viime viikolla sain koulussa valmiiks tukirankenteen! Pienten hankaluuksien jälkeen oli mukava huomata, ettei siitä nyt niin hirveä tullutkaan :D Erilaisten vaikeampien liitosten teko samaan rakenteeseen ja niiden liittäminen yhteen tuotti jonkin verran ongelmia.

Tukirakenne kasattuna. Vielä puuttuu puiset naulat, jotta rakenteen osat pysyvät kunnolla kiinni toisissaan.

Keskiliitos lähempää. (Rakenne on edelliseen kuvaan verrattuna ylösalaisin lattialla)

Keskiviikkona kävimme hyvin mielenkiintoisessa paikkassa, Dialog im Dunkel Hamburg. Kyseessä oli oikeasti sokeiden ihmisten pitämä "näyttely". Sinun oli mahdollisuus kokeilla sokean elämää yhden tunnin ajan. Taloon oli tehty tila, joka oli pimennetty täysin, tilassa ei pystynyt näkemään yhtään mitään.
Meitä oli seitsemän hengen porukka. 15 minuuttia ennen meidän vuoroamme siirryimme "näyttelyn" ovensuulle odottelemaan opastamme. Ovelle tuli nainen, joka oli sokea. Hän kertoi meille hieman paikasta ja keräsi lippumme. Hän ohjeisti meitä miten pimeässä kuluu käyttäytyä ja näytti miten sokeankeppiä käytetään. Ja kyllä, saimme kaikki sokeankepin. Nainen opasti meidät kohti pimeyttä ja "esitteli" meille oppaamme kierrokselle, emme kuitenkaan nähneet opastamme kuin vasta lopuksi kun olimme päässeet takaisin päivänvaloon.
Aloitimme kierroksen ja opas puhuin meidän onneksemme englantia. Tilassa koimme kaikkia arkisia asioita sokean näkökulmasta; näkemättä mitään, käyttämällä haju- ja tuntoaistia. Kävimme puistossa, torilla, pienessä asunnossa ja lopuksi tilassa oli oikea kahvila, josta pystyi osatamaan pientäsyötävää/juotavaa. (Olimme siis edelleen pimeässä) Istuuduimme pöytään ja opas kyseli meiltä mielipiteitä. Juttelimme hetken aikaa ennen kuin palasimme päivänvaloon, tai ensin hämärähuoneeseen muutamaksi minuutiksi, jotta silmämme tottuvat tunnin pimeässä olon jälkeen valoon.
Kokemus oli erittäin mielenkiintoinen! Toisaalta hyvin jännittävä, mutta todellakin kokemisen arvoinen! Suosittelen ehdottomasti!!




Koulussa olimme aloittaneet uutta projektia; kattorakenteen pienoismalli. Saimme sen perjantaina valmiiksi. Teimme ensin piirrustukset oikean rakennelman kokoon ja käytimme sivuprofiilin piirrustuksia oikeiden osien tekemiseen. Teimme osat hyvin paljolti viivojen perusteella eli laskemista ei ollut oikeastaan ollenkaan. Herra Voss auttoi meitä hyvin paljon rakennelman tekemisessä, koska tekeminen oli hyvin erilaista mihin Suomessa on tottunut. Mutta valmista tuli!

Kattorakenteen pienoismalli valmiina.

Tänään maanantaina menimmekin sitten maanmittaukseen.. Nämä 5 saksalaista oppilasta, jotka olivat Suomessakin vaihdossa tulivat nyt koululle ja menivät maanmittausta harjoittelemaan, joten menimme heidän kanssaan. Totesimme kuitenki Neelan kanssa, että aihealue ei kenties ole meille se mielenkiintoisin (varsinkin, kun itse en edes opiskele Suomessa mitään sellaista), niin kysyimme Herra Vossilta josko voisimme tulla puupuolelle tekemään "koristepylväitä". Ja saimme luvan olla viimeisen viikkomme niitä tekemässä :).

Kaivoimme perustuspalkeille kuoppaa oudoimmalla lapiolla mitä olen käyttänyt..

Kohta nähdään Suomi!

Puolessa välissä matkaa

Moin! Wie geht's?

-Gut, danke!


Eli hyvinhän täällä on sujunut! Toiseksi viimeinen viikko pyörähti käyntiin tänään. Kotiinlähtö lähsetyy kovaa vauhtia ja yhdellä tavalla odotankin sitä innolla- Tmä asuntolaelämä kun ei ole aina niin hehkeää.. Ja Suomessa tietenkin perhe ja kaverit odottavat innolla kotiinpaluutani:)
Mutta vielä nautitaan parisen viikkoa näistä maisemista täällä!

Tämmöinen maisema avautuu Landungsbrückenin juna-asemalta Hampurin satamaan.

Viime viikolla kävimme tutustumassa koulumme "teoriakouluun". Bau:ssa opinnot jakautuvat siis kolmeen osioon; opiskelua/rakenteiden harjoittelua koulun työsaleissa, työnteko firmoissa sekä teoriaopinnot (kielet, matikka, historia, alakohtaiset tunnit..) erillisessä koulussa.
Eli olimme tutustumassa parina päivänä "teoriakouluun". Asunnoltamme koululle kesti bussilla ja junalla noin 40 minuuttia. "Teoriakoulun" koulupäivät ovat vain klo 8-13:20 välisenä aikana eli päivät ovat huomattavasti lyhyempiä, mitä nämä työsalikoulupäivät ovat.

Koulussa olimme mukana teoriatunneilla, mm. kuuntelemassa historian tuntia sekä osallistuimme tunnille, jossa testattiin betonikuutioiden kestävyyttä. Saimme "yksityiys"opetusta betoni- ja puukuutioiden kestävyyteen liittyen. Koululla oli oma hallinsa jossa testattiin kuutioiden kestävyyttä erilaisilla koneilla. Betoni- ja puukuutio laitettiin puristimeen ja mittaristosta pystyi näkemään kuinka suuren paineen kuutio kestää ja mitä ero sillä on mistä suunnasta puukuutioon kohdistuu paine.
Oli hyvin mielenkiintoista huomata, kuinka suuri ero paineen tulosuunnalla on puukuutioo. (Paine kohdistuu kuutioon puunsyidein ollessa pysty- tai vaakasuunnassa)
Onneksi kuitenkin olimme koululla vain pari päivää, sillä saksan kielitaitoni ei vielä riitä tuon tasoisen opetuksen ymmärtämiseen ilman kääntämistä englanniksi.

Historian tunnin tekstiaineisto. (Tietenkin vain saksaksi..)

Viikonloppuna kävimme muutamassa museossa. Lauantaina kävimme Museum für kunst und gewerbe Hamburg (MK&G) nimisessä museossa katsomassa Game master nimistä näyttelyä koskien maailman eri aikojen videopelejä.

Näyttely paljastuikin isoksi pelihalliksi.

 Näyttelyssä oli kaikkia eri pelikonsoleita ja pelejä. Pelejä sai pelata vapaasti ja meidän onneksemme näyttelyssä ei ollut ihan hirveästi ihmisiä sillä hetkellä, joten pelejä pääsikin jopa kokeilemaan.

Museossa oli muitankin näyttelyjä sillä hetkellä ja samalla lipulla (opiskelijalta 8€) sai katsoa kaikki näyttelyt.

Museon jälkeen lähdimme syömään. Löysimme mukavaoloisen "pihviravintolan" ja sainkin syödä hämmentävimmän kerrosburgerin mitä olen koskaan syönyt. Ruoka oli kuitenkin hyvää ja sehän on tärkeintä!

Kuvassa näkyvä annokseni on siis talon oma kerrosburger uuniperunalla ja coleslaw-salaatilla.. :D

Sunnuntaina suuntasimme St. Pauli museoon, joka sijaitsi St. Paulissa, minkä osaakin nimestäkin jo ehkä päätellä.. Museossa kerrottiin St. Paulin historiasta sen tunnetuista henkilöistä. Harmiksemme museon kertomukset olivat suurimmaksi osaksi saksaksi, onneksi kuitenkin ymmärsimme jotain!

Kuuntelimme mielenkiinnolla tarinoita St. Paulista.

Seuraavaksi menimme myös St.paulissa sijaitsevaan vahakabinettiin, Panoptikum - Das Wachsfigurenkabinett. Vahakabinetissa oli mm. popin kuninkaasta sekä kuningattaresta tehdyt nuket. (Michael Jackson ja Madonna)

Kuvassa hyvin pitkä drag queen sekä talvivarusteisiin pukeutunut Tuuli.

Kulttuuria, kulttuuria ja.. kulttuuria?

Guten Abend!

Tällä kertaa ajattelin kertoa enemmän siitä mitä ollaan tehty koulun ulkopuolella, koska koulussa ei sen kummemmin mitään uutta ole tapahtunut. Vaikka kaikki mitä teemme koulussa on uutta ja erilaista ja tehtävät vaikeutuvat jatkuvasti, niin siunattakoon tämä postaus vapaa-ajalle! (Ensi kerralla palattakoon taas koulumaailmaan)

Käytiin katsomassa St. Paulin kotiottelu! Ikävä kyllä peli ei päättynyt kotijoukkueen hyväksi..

Sushia, 9,90€
 ja sai syödä tunnin aikana
 niin paljoin kuin maha veti,
ja vieläpä suoraan liukuhinalta!

Juutokakkua jälkkäriksi

Näissä kuvissa olimme puitossa
 nimeltään Planten un Blomen!
Puistossa oli
 mm. japanilainen puutarha.
Puisto oli iso
 ja sijaisee osittain St. Paulin
kaupunginosassa.

Kävimme myös suklaamuseossa,
CHOCOVERSUM by HACHEZ:ssa.
Saimme tehdä omat suklaalevyt sekä
uutta tietoa suklaan alkuperästä.

Kävimme myösm piipahtamassa huvipuistossa, joka pistetään pystyyn neljä kertaa vuodessa. Talvisin se on nimeltään WinterDom. Huvipuisto pystytetään St. Pauli:n kaupunginosassa sijaitsevalle kentällä, aivan jalkapallo areenan viereen. WinterDom kestää on pystyssä kuukauden, 4.11-4.12.2016.

Viikko takana, neljä edessä

Hallo!

Ensimmäinen viikko Hampurissa on saatu päätökseensä! Tuntuu kuitenkin siltä, kuin olisi ollut jo monta viikkoa täällä suurkaupungin vilskeessä.

   

St. Michaelin kirkon tornista näkymää.

Niin paljon on ehtinyt tapahtua niinkin lyhyessä ajassa. Olemme saaneet tutustua kouluumme ja sen oppilaisiin. Kierrelleet kaupunkia ja nähneet upeita maisemia. Tutustuneet hampurilaiseen katu- ja ravintolakulttuuriin.. Niin paljon kerrottavaa, mutta onneksi yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa eli antaa kuvien kertoa oma tarinansa!

St. Michaelin kirkon juurella pälyilemässä puistomaisemaa.

Ich liebe dich <3

Koulussa olemme tehneet seinärakennetta jonka sain vihdoin tänään valmiiksi! Tekeminen on ollut hyvin erilaista niin kuin olen aikaisemmin jo maininnutkin. Mielenkiinto on pysynyt hyvin yllä, kun ei ole vain niitä entuudestaan tuttuja työskentelytekniikoita.

Valmis seinärakenne. Pienoismalli seinästä, missä ikkuna- ja oviaukko.

Itsetehtyjä puunauloja, joilla seinärakenteen paalit kiinnitettiin toisiinsa.

Vasemmassa kuvassa näkyy vielä keskeneräisenä olevaa työtä.

Koska koulupäivämme ovat aika pitkiä (klo 7-16:30), emme välttämättä ole jaksaneet lähteä

kaupungille koulupäivien jälkeen. Viikonloppuna ehdimme kuitenkin kiertelemään enemmän ja perjantaina muutamat meidän luokallamme olevista mukavista pojista lähti vapaa-ajallaan näyttämään meille paikkoja ja kertoivat paikallisena kaikkea mielenkiintoista. Jatkoimme iltaamme St. Paulin rajamailla sijaitsevaan ravintolaan nauttimaan ruuasta ja hyvästä seurasta:) Lauantaina lähdimme Neelan kanssa kaksin kiertelemään keskustaa päivänvalossa. Sunnuntaina kävimme yhdessä opettajamme Mr. Vossin ja Suomessakin käyneiden saksalaispoikien kanssa lauttaristeilyllä, joka kiersi yhden pienen osan Hampurin jättimäisestä satamasta. Alue tuntui hyvin suurelta vaikka näimmekin vain pienen murto-osan.

Lauantaiset herkulliset pasta-annokset ja sunnuntaisen lauttaristeilyn saksalainen cola-juoma.

Maisemaa lauttaristeilyltä.

Opiskelu Ausbildungszentrum-Bau :ssa

Bau:ssa opiskelu on hyvinkin erilaista kuin Suomessa.. Koulussa on erilaisia erikoistumisaloja kuten laatoitus, maanmittaus, muurausta, kipsirakentamista, kattorakenteiden rakentamista.. Hyvin paljon kaikkea mitkä meillä Suomessa on melkein kaikki kiteytetty rakennusalan ammattiin. Me olemme tällä hetkellä Neelan kanssa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa kattorakenne osastolla eli saksalaisten puusepän ammattiosastolla. Puusepät eivät käytä oikeastaan ollenkaan isoja työkoneita mihin me olemme tottuneet Suomessa, vaan kaikki tehdään käsivoimin. Kovimmassa käytössä on taltat ja käsisaha. Kattorakenteiden osat yhdistetään liitoksilla ja puisilla tapeilla. Lukujärjestykset ovat myös jaettu hyvin erilaisella tavalla, sillä oppilaat ovat tietyn ajanjakson aina pelkästään työsaleilla, luennoilla tai työpaikoilla töissä. Viimeisen vuoden opiskelijat ovat oikeastaan koko vuoden työpaikoilla töissä. 
Koulussa kaikkien oppilaiden on käytävä muutama viikko jokaista alaa ja lopulta valitsevat erikoistumiskohteensa.

Neela sahaa liitospalaa.

Liitosharjoituksia.

Liitos, joka on tehty sahalla ja taltalla.

Puusepän työverstas eroaa aika paljon Suomen puusepän työverstaista. Salissa oli vain pari höyläpenkkiä ja työskentely tapahtui kuvassa näkyvien pukkien päällä.

           

Ensimmäiset päivät ovat aina niitä vaikeimpia..

Lähdimme 24.10 klo 3:40 bussilla Turusta vain muutaman tunnin yöunien voimin.. Lentokentällä onneksi kaikki sujui hyvin, kuin myös itse lentokin:)
Hampurissa lentokentällä meitä oli vastassa opettajamme Herra Voss. Pääsimme hänen kyydillään koululle ja majapaikkaamme.
Päästyämme asunnollemme meitä pyydettiin vaihtamaan työvaatteet samantien päälle ja lähdimme kiertämään koulua. Loppupäivän olimme puuseppien työpajalla.
Väsymys oli suunnaton eikä tietenkään voinut välttyä pieniltä kömmällyksiltä.. Onneksi tänään on sujunut jo paremmin ja päästy kunnolla työnmakuun!